Tuesday, August 9, 2011

URB11: Sometimes I think I can see you

Mariano Pensottin esitys Sometimes I think I can see you oli viime viikolla kolmena iltana koettavissa Elielinaukion bussikatoksessa osana URB11 -festivaalin ohjelmaa.

Lähtökohtana esitykselle oli neljä kirjailijaa: Aina Bergroth, Kaisa Ijäs, Matti Kangaskoski ja Eino Santanen, joilla kullakin oli oma paikkansa bussikatoksessa ja läppäri jolla kirjoittaa. Aiheet poimittiin ympäriltä - ihmisistä, hetkistä ja sattumista, ja näistä lähdettiin luomaan pieniä tarinoita. Tarinoita jotka pian ilmestyivätkin muutama sana kerrallaan kirjailijoiden läppäreiltä edessä oleville screeneille kaikkien nähtäville. Lukuisia kertoja joku viaton ohikulkija tai bussin odottelija sai yhtäkkiä huomata olevansa livenä syntyvän kertomuksen päähenkilönä.

Kuvasin kahtena iltana: torstaina oli enemmän ihmisiä paikalla, lauantaina taas screenien tekstit näkyi huomattavasti paremmin kun taivas oli pilvessä.

/

Mariano Pensotti's performance called Sometimes I think I can see you was going on at Elielinaukio on three nights as a part of URB11 -festival.

There were four screens and four writers with their laptops: Aina Bergroth, Kaisa Ijäs, Matti Kangaskoski and Eino Santanen. They observed and wrote about the things they saw - and at the same time everything they wrote was projected on the screens so that people could read it. It was so interesting to see people's reactions - confusion, amazement, laugh, joy, smiles.




"hän lukee tekstiviestiä / jonka sai hetki sitten / Siniruudulliseen paitaan pukeutunut mies penkillä / laiturin 35 edessä / sytytti juuri savukkeen"


"Pojalla on kirahvi. / Aikamoinen, varmasti hänelle rakas. / Onko päivä ollut kiva?"


"Ponnaripäinen tyttö / keltaisessa hameessa / juttelee ystävättärensä kanssa / screenien välissä"


Nainen punainen laukku olallaan / miten ilta on sujunut? / Lutkawalk / oli hauska / ja järkevä / Koko matka / Kiasmalta Kaisaniemenpuistoon / se mikä oli kummallista / oli että hänen miehensä kysyi oliko teillä turvallinen olo / - oli kyllä / ensi vuonna sama uudelleen / ihmiset olivat ystävällisiä / Miksei rakkaudesta?"


"toivoisin kovasti / että hän antaisi pusun / seuralaiselleen/ en tiedä miten he tähän reagoivat / en katso / se ei ole minun asiani / hieman tahdikkuutta / toki / haluan jättää sen heidän harkintaansa / hauskaa / mukavaa iltaa"


Päädyin itsekin ainakin kahden kirjailijan päähenkilöksi.

1.

"Tyttö kulkee kamera kaulassa / hän on ehkä komennolla / työmatkalla / Miten sun ilta on menny? / Punakuvioisessa hameessa / ja mustassa neuleessa / laukku olalla / lisää kuvia / dokumentoi tätä yhteistä hanketta"

2.

"nainen kuvaa valkokankaita / ja kirjoittajia / hänellä on musta paita ja mustat hiukset / hän on toimittaja / tai valokuvaentusiasti / joka ottaa aina kymmeniä kuvia / mutta näyttää toimituksessa vain murto-osan / loput hän tallentaa ulkoisille kiintolevyille / tulevaa näyttelyä varten / luulen että valotusta on nyt hiukan liikaa / suurenna hiukan aukkoa"

No comments:

Post a Comment