Wednesday, February 8, 2012

Pehmeässä valossa / In a soft light


Oon katsonut itseäni liian pitkään toisten ihmisten kautta. Pelännyt aina olevani vääränlainen tai tekeväni jotain väärin. Kun en haluaisi riidellä kenenkään kanssa. Jos voin estää riidan jättämällä oman mielipiteeni sanomatta, niin teen sen. Mieluummin olen hiljaa ja kärsin yksin kuin päästän pahimmassa tapauksessa helvetin irti. Riitely on niin pelottavaa.

Mutta jos pelkään näin suuresti yhteentörmäyksiä, niin en voi koskaan olla kenellekään toiselle aidosti läsnä. En voi olla rehellisesti oma itseni. Tällöin yritän vain mukautua sellaiseksi jollaisena uskon toisen osapuolen minut hyväksyvän. Mitä silloin olen? Kuka olen?

Yritin olla ihannekuva, mutta se ihannekuva olikin kuva jostain toisesta kuin minusta.

Olenko minä minä edes yhdessä näistä kuvista, vai olenko jokaisessa joku toinen? Onko nämä vain yrityksiä saada aikaan mielenkiintoinen valokuva?

 /

I've been looking myself through other people's eyes for way too long. Somehow I have always been afraid that I'll just mess things up or that there's something wrong with me. I don't like to argue with anyone. It's so scary.

But if I'm so afraid of conflicts I can't really be myself with anyone. Then I'm only trying to be someone whom I think the other person will accept. What or who am I then?

I tried to be a girl of his dreams, but now I see that he was dreaming of someone else.

Who is in these photos? Is it me or is it someone else? Are these just attempts to make interesting photos?

6 comments:

  1. Vautsi mitä kuvia jälleen!

    Itseäni kolauti kolmas, tokavika ja vika! Valo näissä tosiaan on huikea jota varmaan kuviin haitkin :) Teksi antaa uutta näkökuvaa ja tekee näistä puhuttelevia. Hienoa työtä Kira!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Mikko!

      Valo oli se pohjimmaisin syy miksi pistin kameran alun alkaen pystyyn, ei noin hienoa valoa voinu jättää käyttämättä. :) Tekstin suhteen olin ensin tosi epävarma, että laitanko sitä ollenkaan tähän, mut hyvä jos se tuo jotain lisää.

      Delete
  2. Tositosi hieno teksti. Mahtava, itse asiassa. Ja ensimmäinen kuva on niin hyvä että tuntuu vatsassa. Se katse...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla, että teksti toimii. Just ton tekstin ja ensimmäisen kuvan suhteen mietin pitkään, että pystynkö laittamaan niitä tänne, kun ne on niin henkilökohtaisia, mut nyt sun kommentti sai mulle vahvasti sen tunteen, että tätä kannattaa jatkaa. Kiitos Helen.

      Delete
  3. Löysin blogisi harhakuvan kautta ja tähän asti nyt päässyt etusivulta :)
    Pystyn helposti samastumaan siihen mitä tässä kirjoitit, juuri samanlaisia ajatuksia on viime aikoina alkanut heräämään, itse asiassa tuntuu jopa, että olisin jollain tapaa tuhlannut itseäni viimeiset 27 vuotta yrittäen olla muille se mitä ajattelen muiden odottavan minulta. Blogisi kuitenkin sai uuden seuraajan, mutta pysyttelen nimettömänä vielä näiden ajatusten kanssa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvä etten ole ihan yksin ajatusteni kanssa :) Itsensä kohtaaminen ja oman minuuden löytäminen on varmasti elinikäinen prosessi. Itsensä kanssa ei voi koskaan olla valmis... ja siksi se onkin niin kiehtovaa. Loputon tutkimusmatka, kunhan vain sille uskaltaa lähteä.

      Delete