Friday, August 31, 2012

Berliinin taivaan alla / Under Berlin sky

Tässä tulee hieman lisäkuvia mun Berliinin reissulta!

/

Here's some more photos from my Berlin trip!


Woman in a pink jacket, 2012

Under Berlin sky, 2012

Birds and a church, 2012

Ostkreuz, Berlin, 2012

Lean, 2012
Listen to his beautiful songs here!


Neo, 2012


Daniel taking a photo, 2012

Trees, 2012

Self-portrait III, Berlin, 2012


Self-portrait IV, Berlin, 2012

King Kong Klub, Berlin, 2012

Self-portrait through the veil, Berlin, 2012

Postcard view, 2012

Thursday, August 30, 2012

Elämän jälkiä / Traces of life

Julkaisen nyt hieman poikkeuksellisesti vanhoja kuvia uudemman kerran, sillä tajusin että oon näyttänyt näistä kuvista täällä blogissa ainoastaan pienen esikatseluversion, eikä se oikeasti ole tarpeeksi. Tai muuten ehkä olisi, mutta tämä kuvasarja on hyvin omakohtainen ja siksi edelleenkin mulle tärkeä. Kyseessä on siis kouluprojekti, jonka kuvasin 2010 syksyn ja 2011 kevään välisenä aikana. Nimekseen lopullinen kuvasarja sai Elämän jälkiä, ja halusin kuvillani näyttää sellaista joka usein pyritään piilottamaan. Sellaista joka nähdään virheinä. Voisin tietysti viitata näillä sanoilla moneenkin asiaan, mutta puhun nyt arvista.

/

Here's a series of photos that I did as a school project between fall 2010 and spring 2011. The reason why I'm re-publishing and writing about this now is that I never really remembered to show the photos here in a proper size. In 2011 I only published a small preview, which I think isn't enough as this was and still is an important project for me. The series is called Traces of life and it's about revealing something that's usually hidden. Something that we see as flaws. With these words I could of course refer to many many things, but now I'm talking about scars. 




Koko valokuvasarja lähti oikeastaan omakuvista, koska multa itseltä löytyy aika paljon arpia ja oon aina kokenut vaikeaksi hyväksyä niitä. Erityisesti kun olin nuorempi, niin käytin paljon poolopaitoja jotta saisin peitettyä pystysuuntaisen arven, joka mulla on rintalastan kohdalla. Olin silloin hyvin epävarma itsestäni ja omasta kehostani, joten en halunnut herättää huomiota ja onnistuakseni siinä pukeuduin hyvin poikamaisiin vaatteisiin. Etenkään en halunnu, että mut nähtäisiin tyttönä. Se olis ollu jotain liian pelottavaa. Ajattelin, että jos näyttäisin sopivasti pojalta tai poikatytöltä, niin kukaan ei tulisi arvostelemaan mua ja mun ulkonäköä. Se oli tavallaan itsepuollustusta.

/

The whole thing began from self-portraits as I have quite many scars myself and I've always felt it difficult to accept them. Especially in my early teenage years I wore a lot of turtleneck shirts to cover a vertical scar that I have above breastbone. Back then I was very insecure about myself and my body, so I didn't want to draw any attention. To achieve that I wore very boyish clothes. I didn't want to be seen as a girl, as that was something too scary. I felt that if I would look like a boy, nobody would judge me and the way I look. It was kind of self-defense.




Kun sitten 2010 vuoden syksyllä otin ensimmäiset kuvat toisista ihmisistä tätä sarjaa varten, niin tunsin oloni edelleen kiusalliseksi. Kyse ei ollut niinkään itse arvista, vaan niistä puhumisesta. Ennen sitä kukaan ei ollut kysellyt paljoa, joten kuvaukset nostattivat tunteita pintaan. Tyhjän ja valkoisen studiotilan sijaan kuvasin jokaisen henkilön hänen omassa kodissaan, sillä ajattelin, että se toisi kuviin enemmän intiimiyttä ja tekisi myöskin kuvaustilanteesta niin rennon kuin mahdollista. Kevääseen 2011 mennessä olin kuvannut itseni lisäksi yhdeksän ihmistä. Tästä blogimerkinnästä jätin nyt kuitenkin kaksi kuvaa pois, sillä mun mielestä sarja on näin paljon tiiviimpi ja yhtenäisempi.

/

In 2010 when I took the first portraits of other people for this series I still felt awkward about my own scars. Not so much about the scars itself, but to talk about them. Before that no one had asked much. Instead of a plain white studio space I wanted to photograph each person in his or hers home. I thought that it would bring more intimacy to the photos and also make the shooting situation as relaxed as possible. By spring 2011 I had photographed nine people besides of myself. However, for this blog post I left out two photos, as I think the series is more coherent this way.




Siitä en tiedä tuleeko tämä sarja vielä joskus jatkumaan vai ei, mutta sen myönnän, että aihe houkuttaa mua edelleen hyvin paljon.

/

I have no idea, if I'm gonna continue this series and project some day or not, but I admit that I'm still very strongly fascinated by the theme.

Thursday, August 23, 2012

Get lost and then get found or swallowed in the sea









Näin eilen Andren ja mentiin yhdessä kuvailemaan Eiraan. Oon kävelly siellä suunnalla todella vähän, mutta löydettiin monta upeeta puistoa, puutarhaa ja romanttista sisäpihaa, joiden olemassa olosta en tienny yhtään mitään. Ja välillä päädyttiin myös rantakallioille aaltojen armoille. Rakastan vettä, merta, kallioita ja aaltoja, ja kaiken lisäksi Andre oli todella upea malli! Kiitos Andre! Mäkin olin aina välillä vuorostani Andrelle mallina, ja niitä kuvia pääsee kurkkaamaan Andren blogista.

Yleensä kun valokuvaan, niin teen sen ihan vain yksin - kierrellen jossain kaupungilla katukuvia metsästäen tai sitten omakuvia omassa huoneessa räpsien, joten eilinen oli todella tervetullutta vaihtelua. Ei voi kun sanoa, että täytyy tehdä tätä useammin!

/

Yesterday I met Andre and we went to Eira to shoot some photos. I don't really know that area so well, but we found some amazingly beautiful parks, gardens and romantic courtyards that I didn't even know existed. And we went to the cliffs too. I love water, sea, cliffs and waves, and wow, Andre was such a great model! Thank you Andre! Time to time it was my turn to be the model, and you can see those shots in Andre's blog.

Usually when I photograph, I do it alone - I stroll in the streets to get some good street shots or I take self-portraits in my room, so it was really nice to do photos in a different way for a change. I gotta do this more often!

Tuesday, August 21, 2012

Katsekontakti / Eye contact




Kolme katsetta Berliinistä. Ensimmäisessä kuvassa olevan tytön kasvoilta näin niin paljon. Otin muutan kuvan, joissa tyttö katsoi tuimasti ulos ikkunasta ja sitten hän huomasi, että kuvasin ja katsoi kameraan. Uskomattoman puhutteleva katse. Jäin miettimään millainen elämä tytöllä on. Mitä oli tapahtunut.

Mustavalkoisen kuvan mieheltä pyysin luvan kuvan ottamiseen. Oli klubi-ilta. Hämärää. ISO-arvot kaakossa. Kuvan rajaus ja sommittelu on mitä on, mutta pidän kuvasta silti. Katse sen tekee.

Viimeisen kuvan tytöstä otin useammankin onnistuneen otoksen, mutta vain tässä tyttö huomasi kameran - pysähtyi sekunniksi - ja jatkoi sitten taas iloisena leikkiään.

/

Three glances from Berlin. The girl in the first photo - her face revealed so much. I took some photos of her looking out from the window, she looked angry, and then she noticed me and looked to the camera. Unbelievably expressive eyes and glance. I started to wonder what kind of life she lives. What had happened.

From the man in the black and white photo I asked for a permission to take a photo. It was a club night. Dark. High ISO-setting. I'm not satisfied with the cropping and composition, but I still like the result. It's the eye contact. 

The last one. I took several good photos of her, but this was the only one where she realized that I was shooting her - she freezed for a second - and then continued playing again.

Wednesday, August 15, 2012

Elokuvallinen Berliini / Cinematic Berlin

Aluksi mulla oli se tunne, että näillä kuvilla ei ole oikein mitään yhteistä, mutta nyt kun näen ne yhdessä ja hyvässä järjestyksessä, niin tajuan, että kaikkien kuvien tunnelma on oikeastaan aika elokuvallinen. Nämä voisi olla jonkin elokuvan stillejä.

/

At first I thought that these pictures have barely nothing in common, but now when I see them together and organized, I realize that the atmosphere is quite cinematic. They could be still shots from a movie.









Thursday, August 2, 2012

Rakastavaiset / Lovers

En muista, että mulle olis koskaan aiemmin tapahtunu näin, mutta tänään aloin oikeasti itkemään kun editoin tätä toissapäivänä otettua valokuvaa. Tää on vain liian kaunis.

/

This has never happened to me before, but today I actually started to cry when I edited this photo. It's just way too beautiful.

Lovers in Tiergarten, Berlin, 2012