Tunnelmointia.

Toissailtana satoi kunnollinen ensilumi ja vielä eilen ulkona oli hämmentävän talvinen meininki. Muhun tarttu ainakin sellanen lapsenomainen riemu, kun maa muuttui asteittain valkoiseksi ja kenkien alla narskui. Siinä on jotain niin kotoista, siinä lumen narskumisessa. En osaa olla rakastamatta tollasia pieniä asioita. Oisin toivonu, että toi lumi ois pysyny pidemnpään, mutta Suomen (tai Helsingin) sääolosuhteille tyypillisesti tänään sai tietysti tarpoa loskassa ja taivaalta satoi niskaan silkkaa räntää. Vaikka eipä siinä mitään, tänään sain sitten nauttia kauniista sumusta, jos en muusta.

Kävin äsken kuvaamassakin räntäsadetta uhmaten, mutta niistä kuvista enemmän sitten ens viikolla, jos niistä nyt tuli yhtään mitään. Oli kuitenkin hauskaa tarpoa tuolla pimenevässä illassa ja toivoa, että sinne mustavalkofilmille tallentui jotain katsomisen arvoista. Mut niin, ei siitä sen enempää.

Aattelin nyt esitellä kolme Hangon reissulta otettua kuvaa, jotka sain tällä viikolla viimeisteltyä ja joista oli eilen kritiikki. Kiitos mun filminkehitysmokailuiden noista tuli tosi jänniä ja mielenkiintoisia kuvia. Ihan mun tyylistä, tunnelmallista, mutta voimakasta kuvaa, joten tykkäilen älyttömästi. Kun vielä lisää kuitupaperin harmauden (skannaus ei kylläkään tee oikeutta alkuperäisille vedoksille), niin enpä vois olla paljoa tyytyväisempi. Sain hyvät palautteetkin.







Keskimmäinen kuva tais lopulta nousta mun ja ilmeisesti muidenkin suosikiksi. Toivon vaan, että ehtisin ja jaksaisin tehdä siitä vielä suuremman vedoksen. Noi kun on nyt kooltaan aika pieniä, n. 15x20cm ja haluisin ainakin ton keskimmäisen kuvan mun omalle seinälle. Toisaalta pienikin on kyllä kaunista.